Valtiovarainvaliokunta: Suomen taloudessa myönteisiä merkkejä, julkinen talous saatava kuitenkin kestävälle pohjalle

euros-billets-de-banque-1456099763Qt9

Valtiovarainvaliokunnan mietintö valtioneuvoston selonteosta julkisen talouden suunnitelmaksi vuosille 2018—2021 valmistui tiistaina 20. kesäkuuta (VaVM 4/2017 vp – VNS 4/2017 vp). Mietintö sisältää viisi vastalausetta.

Valiokunta toteaa mietinnössään, että pitkän laskusuhdanteen jälkeen Suomen talous on kääntynyt selvään kasvuun. Varsinainen käänne tapahtui viime vuonna, jolloin kasvu oli 1,4 prosenttia. Tälle vuodelle valtiovarainministeriö ennusti ensin vajaan prosentin kasvua, mutta korjasi huhtikuussa ennustettaan 1,2 prosenttiin. Myös EU:n mittakaavassa Suomen talouskasvu oli alkuvuonna poikkeuksellisen hyvää ja jopa voimakkaampaa kuin esimerkiksi Ruotsissa ja Saksassa. Kasvu on ollut myös aiempaa laaja-alaisempaa. Kasvun käynnistymisestä huolimatta talouskasvun odotetaan olevan jatkossa maltillista.

Viime aikojen suotuisa talouskehitys ja hallituksen sopeutustoimet ovat vahvistaneet taloutta, mutta julkisen talouden alijäämä pienenee hitaasti eikä talouden kasvu ole vielä riittävän vahvaa nostamaan julkista taloutta kestävälle pohjalle. Valtiovarainministeriön kansantalousosaston riippumattoman ennusteen valossa näyttää siltä, että moni hallituksen keskeisistä finanssipoliittisista tavoitteista uhkaa jäädä saavuttamatta. Julkinen velka ei näyttäisi taittuvan vielä vaalikauden aikana eikä lisävelanotto olisi pysähtymässä tavoitteiden mukaisesti, vaan valtion ja paikallishallinnon ennustetaan olevan selvästi alijäämäisiä vuonna 2021.

Myös EU:n asettamat kriteerit edellyttävät julkisen talouden tasapainottamista. EU:n perussopimuksen

mukaan julkisen talouden velka saisi olla enintään 60 prosenttia suhteessa kokonaistuotantoon, ja Suomi on jo ylittänyt tämän rajan. Kuluvana vuonna velan arvioidaan olevan 64,7 prosenttia ja vuonna 2019 jo 65,7 prosenttia. Kokonaisarvioinnin pohjalta komissio on kuitenkin toistaiseksi katsonut, että velkakriteeriä on noudatettu.

Jo päätettyjen toimien ei siis arvioida vielä riittävän hallituskauden alussa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen, ja hallitus on siksi päättänyt puolittaa maakuntien rahoituksen indeksikorotuksen vuonna 2020 ja varmistua näin siitä, että 4 mrd. euron sopeuttamistavoite saavutetaan. Valiokunta pitää erittäin myönteisenä, ettei päätöksiin sisälly uusia säästötoimia edellä mainittua indeksikorotuksen puolittamista lukuun ottamatta. Lisäpanostukset ovat sen sijaan tervetulleita, joskin nykyinen suhdannetilanne olisi antanut tilaa myös rohkeammalle uudistamiselle, esim. haitallisiksi todettujen yritystukien karsimiseen ja niiden kohdentamiseen aiempaa vaikuttavammalla tavalla.

Yksi hallituksen keskeisistä tavoitteista on nostaa työllisyysaste 72 prosenttiin. Työllisyyskehitys on ollut viime aikoina hyvää, ja työllisyyden arvioidaan kohenevan koko ennustejakson ajan noin puolen prosentin vuosivauhdilla. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan työllisyysaste ei kuitenkaan nouse 72 prosenttiin, vaan sen ennustetaan olevan vuonna 2019 tasan 70 prosenttia ja kehyskauden lopulla 70,7 prosenttia. Valiokunta pitääkin tärkeänä, että työllisyyteen panostetaan edelleen muun muassa työvoiman liikkuvuuden edellytyksiä parantamalla sekä koulutustarpeita ennakoimalla.

Valiokunta painottaa rakenteellisten uudistusten jatkamista, sillä julkisen talouden haasteet eivät aiheudu pelkästään heikosta taloustilanteesta, vaan myös rakenteellisten uudistusten puutteesta. Valiokunta kiinnittää erityistä huomiota sote- ja maakuntauudistukseen, joka on hallituksen merkittävin rakenteellinen uudistus. Sen tavoitteena on hillitä kustannusten kasvua 3 mrd. eurolla vuoden 2029 tasossa. Valiokunnan käsityksen mukaan tavoitteen saavuttamiseen liittyy valitulla toteuttamistavalla useita riskejä, jotka toteutuessaan saattavat vähentää tavoiteltua kustannussäästöä tai jopa lisätä sosiaali- ja terveydenhuollon menoja. Sote-uudistuksella tavoitellut säästöt ovat keskeinen tekijä kestävyysvajeen umpeen kuromisessa ja uudistuksen onnistuminen on välttämätöntä, jotta julkinen talous on tulevaisuudessa kestävällä pohjalla.

Valiokunta pitää hyvänä koulutukseen ja tutkimukseen osoitettuja panostuksia, joita osoitetaan mm. varhaiskasvatukseen, perusopetukseen, ammatilliseen koulutukseen, korkeakoulutukseen ja tutkimukseen. Osaamiseen kohdistetaan kehyskauden aikana yhteensä 340 milj. euron lisäpanostukset, josta 200 milj. euroa on budjettirahoitusta ja 140 milj. euroa koulutuksen ja tutkimuksen pääomitusta. Lisäresurssit eivät korvaa useamman vaalikauden aikana tehtyjä leikkauksia, ja etenkin ammatillisen koulutuksen osalta ne ovat pieniä, mutta ne ovat kuitenkin suunnanmuutos leikkauksista lisäresurssointiin.

Valiokunta pitää perusteltuina turvallisuuteen kohdistettuja lisäpanostuksia, jotka vastaavat mm. sisäisen turvallisuusselonteon ja valtiovarainvaliokunnan siitä antaman lausunnon (Va-VL 5/2016 vp — VNS 5/2016 vp) linjauksia. Poliisitoimen toimintamenoihin osoitetaan lisäystä siten, että noin 7 200 poliisimiehen taso voidaan säilyttää vuonna 2018, minkä lisäksi myös Suojelupoliisin ja Rajavartiolaitoksen resursseja vahvistetaan.

Valiokunta toteaa myös, että julkisen talouden suunnitelma sisältää lähes kokonaisuudessaan puolustusselonteon (VNS 3/2017 vp) linjaamat määrärahatarpeet. Puolustusministeriön pääluokan määrärahat nousevat kehyskaudella noin 2,8 mrd. eurosta noin 4,3 mrd. euroon. Lisäksi huomioon on otettava, että puolustusvoimien strategiset suorituskykyhankkeet (Laivue 2020- ja HX-hankkeet) luovat merkittäviä lisäpaineita julkiseen talouteen 2020 -luvulla. Valiokunta korostaa lausuntonsa (VaVL 3/2017 vp) mukaisesti, että erityisesti HX-hankkeen osalta rahoitusmahdollisuudet joudutaan vuosikymmenen lopulla suhteuttamaan muihin valtion rahoitustarpeisiin.

Kuntatalous on ollut viime vuosina kireää, mutta tällä hetkellä tilanne on pääosin hyvä. Kuntien väliset erot ovat kuitenkin suuret, ja tilinpäätösarvioiden mukaan tilikauden tulos on negatiivinen noin joka kolmannessa kunnassa. Sote- ja maakuntauudistus tuo joka tapauksessa suuria muutoksia kuntarahoituksen rakenteeseen ja rahoitustasoon. Kuntien järjestämisvastuulla olevat tehtävät vähenevät noin puolella, jolloin sekä käyttötalousmenot että verotulot vähenevät. Tavoitteena on, että uudistuksen yhteydessä kunnan rahoitusasema säilyy mahdollisimman ennallaan, mutta kuntien menopaineiden arvioidaan vähenevän, kun sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset siirtyvät maakunnille.

Valiokunta esittää, että eduskunta edellyttää hallituksen ryhtyvän seuraaviin toimenpiteisiin:

  1. Hallitus huolehtii määrätietoisesti työllisyyttä ja taloutta tukevien rakenteellisten uudistusten toteutuksesta ja julkisen talouden tasapainotuksesta keskipitkällä aikavälillä.
  2. Hallitus huolehtii osaavan työvoiman riittävyydestä esim. lisäämällä työmarkkinoiden tarpeita vastaavaa koulutustarjontaa ja parantamalla työvoiman liikkuvuutta.
  3. Hallitus toimii määrätietoisesti lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten määrän vähentämiseksi.
  4. Hallitus varmistaa sosiaali- ja terveydenhuollon, ml. hoitotyön tutkimuksen rahoituksen osana sote- uudistusta.