Valtiovarainministeriö nosti selvästi kasvuennustettaan  - 2,4 prosenttia tänä vuonna ja noin 1,5 seuraavina

rahamaailmabanneri

Suomen talous kasvaa tänä vuonna 2,4 prosenttia, ennustaa valtiovarainministeriö taloudellisessa katsauksessaan. Teollisuuden kääntyminen reippaaseen kasvuun tukee myös tuottavuuden nopeaa kohentumista.

Noususuhdanteen vahvistuminen alkuvuonna parantaa tämän vuoden kasvuennustetta merkittävästi. Talouskasvun perusta on vankka, sillä kaikkien kysyntäerien kasvu kiihtyy ja kaikki päätoimialat teollisuus mukaan lukien ovat kasvussa.

Vuosina 2018 ja 2019 bruttokansantuotteen (bkt) kasvu hidastuu 1,5 prosentin tuntumaan, mikä on pitkän aikavälin kasvupotentiaalia nopeampaa.

Tänä vuonna yksityisen kulutuksen kasvu jatkuu työllisyyden kohenemisen tukemana. Yksityisten investointien painopiste on siirtymässä rakentamisesta teollisuuden tuotannollisiin investointeihin.

Viennin kasvuedellytykset paranevat, koska maailmanlaajuinen vientikysyntä kasvaa ja yritysten kustannuskilpailukyky kohenee. Ulkomaankauppa kääntyy bkt:n kasvua tulevaksi vuosia jatkuneen negatiivisen jakson jälkeen.

Ensi vuonna yksityisen kulutuksen kasvu hidastuu, koska inflaation nopeutuminen alentaa palkansaajien ostovoimaa. Yksityisten investointien kasvu hidastuu, mikä johtuu lähinnä rakennusinvestointien kasvun tasaantumisesta. Viennin kasvu hidastuu hivenen, kun se palaa hieman vientikysynnän kasvua hitaammaksi.

Vuonna 2019 yksityisen kulutuksen kasvu hidastuu edelleen, koska käytettävissä olevien reaalitulojen kasvu hidastuu. Yksityisten investointien kasvun arvioidaan kiihtyvän uudelleen kotimaahan suunniteltujen suurten investointihankkeiden ansiosta. Viennin kasvu pysyttelee vientimarkkinoiden kasvun vauhdissa.

Vaihtotase pysyy koko ennustejakson alijäämäisenä, vaikka kauppatase kääntyy positiiviseksi.

Maailmantaloudessa kasvun kiihtymistä

Maailmantalouden kasvu on kiihtymässä, mutta kasvunäkymien vahvistumiseen liittyy yhä epävarmuutta. Maailmankauppa kasvoi viime vuonna hitaimmin useaan vuoteen, vaikka kasvu voimistui selvästi loppuvuodesta. Piristyvästä maailmankaupasta syntyy Suomeen jonkin verran enemmän kysyntää kuin viime vuosina.

Talouskasvu on vahvistumassa teollisuusmaissa, mutta maailmantalouden lähes 4 prosentin kasvua ylläpitävät yhä kehittyvät taloudet.

Talouskasvun vahvistuminen parantaa työllisyyttä

Taloudellisen aktiviteetin nopea voimistuminen on kääntänyt työllisyyden kasvuun. Työllisyyden parantuminen jää kuitenkin maltilliseksi, sillä työn tuottavuus kohenee selvästi.

Työllisyyden kasvua vauhdittavat muun muassa työn tarjontaa lisäävät toimet, jotka tulivat voimaan tämän vuoden alussa. Piilotyöttömien aktivoituminen työnhakuun hidastaa kuitenkin lähivuosina työttömyysasteen laskua, sillä tämä siirtää ihmisiä työvoiman ulkopuolelta työttömiksi.

Ennusteen mukaan työllisyys paranee 0,6 prosenttia vuodessa. Työllisyysaste nousee hivenen yli 70 prosenttiin vuonna 2019.

Noususuhdanne ei korjaa talouden rakenteellisia ongelmia

Suotuisa suhdannetilanne kasvattaa julkisen talouden tuloja ja pienentää työttömyysmenoja. Julkisen talouden kohenemista hidastaa kuitenkin väestön ikärakenteen muutos, joka lisää automaattisesti julkisia menoja. Julkinen talouden alijäämä pienenee siksi verkkaisesti lähivuosina.

Julkisen velkasuhteen kasvu näyttäisi pysähtyvän ennustejaksolla, mutta sen kehitykseen liittyy runsaasti epävarmuutta. Julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen pysyy edelleen korkeana ja kääntyy uudelleen nousuun ensi vuosikymmenellä.

Noususuhdanne ei ratkaise talouden rakenteellisia ongelmia. Pitkän aikavälin kasvunäkymät ovat vaimeat, ja julkisen talouden tulot eivät riitä pitkällä aikavälillä kattamaan julkisia menoja.

Julkinen talous on pitkän taantuman jälkeen huomattavasti heikommassa tilassa kuin ennen finanssikriisiä. Siten julkisen talouden liikkumatila seuraavan taantuman tullen on kapeampi kuin vuosikymmen sitten.

“Talous kasvaa ja kysyntä on vahvaa. Nyt on oivallinen hetki uudistaa talouden rakenteita ja vahvistaa kasvun edellytyksiä tulevaisuudessa”, sanoo ylijohtaja, osastopäällikkö Mikko Spolander.

Taloudellinen katsaus, kesä 2017