Puukukistaan ja lahjatavaroista tunnettu Johan Oy konkurssiin

601be13c-0be3-4c84-bd87-054156ef0d58

Pohjola-yhtiöiden (nyk. OP-vakuutus) asiakaslehti Pasman kansikuva Sakari Rintamäestä kukkivan luovuuden keskellä.

Tämä tiedote koskee Johan Oy:n konkurssia. Tämä on yrittäjän ja isän näkökulma ja tunto näinä hetkinä. Tämä on kiitos asiakkaille, työntekijöille ja sidosryhmille 40 vuoden hienosta yhteistyöstä. Tämä on lisäksi huomionosoitus niille kymmenille tuhansille vakuutusyhtiötä vastaan taisteleville suomalaisille ”turvapaikanhakijoille”, joiden avuksi kukaan ei nouse seisomaan. Tämä kertomus siitä, kuinka taistelu tuhoaa luovuuden ja voimavarat.

Johan Oy:n toiminta päättyy konkurssiin. Johan Oy on ollut puisten lahjatavaroiden valmistajana yksi Suomen suurimmista koko toimintansa ajan, 40 vuotta. Olemme aina valmistaneet kaiken itse tehtaallamme Pohjanmaalla Isossakyrössä.                                   

Suomi on hieno maa yrittää. Kaikki toimii loistavasti, rehellisesti. Yrityksen on helppo kerätä ympärilleen tukiverkkoja, jotka mahdollistavat Nokian ja pienessä muodossa myös Johan Oy:n kaltaiset menestystarinat.

Johan Oy on ollut myös pienen yrityksen iso menestystarina. Olemme suunnitelleet noin 3000 omaa tuotetta, joita olemme valmistaneet noin 35 miljoonaa kappaletta. Patentteja ja mallisuojia meillä on useita mapillisia.

Myös yhteiskunta ja sidosryhmät ovat meidät huomioineet useasti. Meidät on palkittu muun muassa Vuoden lahja, Vuoden liikelahja, Kauppa- ja teollisuusministeriön avaintekopalkinto, Tuottava idea, Osuuspankkiliiton Eino Uusitalo-stipendi jne.

Johan Oy:n suurin kasvu tuli 1990-luvulla, jonka alussa muutimme ensimmäisinä maailmassa lahjatavaran valmistuksen käsityöstä automatisoiduksi teollisuudeksi. Parhaimmillaan tuotteita valmistui noin 10 000 kpl vuorokaudessa. Henkilökuntaa meillä oli suurimmillaan 70. Omat myyntikonttorit meillä oli Saksassa ja Englannissa. Veimme tuotteitamme yli 30 maahan.

Mikäli toimintaympäristömme olisi ollut turvaton, emme olisi voineet menestyä. Menestyksen ja luovuuden sijaan olisimme joutuneet keskittymään rikollisuuden estämiseen.

Olen pitkäaikainen työnantaja, työllistänyt noin 1000 henkilötyövuotta. Olen myös pahoin työtapaturmassa vammautuneen pojan isä.

Poikani vammautui liikenneonnettomuuden uhrina vuonna 2003. Tämän jälkeen hän joutui toisen kerran uhriksi, tällä toisella kerralla työtapaturmavakuutusyhtiön toimesta vuonna 2013.

Minulla on ollut moninkertainen syy selvittää, mistä tässä kaikessa on kysymys. Luulin ensiksi käsitteleväni asioita realistisesti, ilman tunteita, hoidetaan selvä asia nopeasti kuntoon, tätä vartenhan on tehty lainsäädäntö. Näin ei kuitenkaan käynyt. Vaikka olen uhri vain poikani kautta, uskon, että minun tunteeni ovat kulkeneet samaa rataa kuin muilla, jotka ovat joutuneet uhriksi vastaavassa tilanteessa. Unettomat yöt, huoli terveydestä, toivo, epätoivo, kysymykset, miksi, miksi, miksi?

Olen tämän viiden vuoden aikana tehnyt satoja asiakirjoja ja selvityksiä, satoja puhelinsoittoja jne. Valitettavasti nyt tunnen ja tiedän, kuinka tämä järjestelmä toimii. Se on suuri häpeä ”oikeusvaltio” Suomelle. Ennen kaikkea se on suuri häpeä isoille yhtiöille ja kaikille, jotka ovat tuhoamassa loputkin, mitä vammautuneella on jäljellä eli omanarvon tunto ja tunto siitä, että oikeus voittaa. Mikäli kysymys olisi pienistä yhtiöistä, ne olisivat nopeasti liiketoimintakiellossa, joka koskisi myös kaikkea terveysliiketoimintaa.

Yritykset ja yrittäjät ovat antaneet valtakirjan tapaturmavakuutusyhtiöille tapaturmavakuutussopimuksen muodossa. He odottavat, että tätä valtakirjaa hoidetaan asianmukaisella tavalla.

Vammautuminen on työntekijän elämän suurimpia asioita. Työntekijä tarvitsisi työtapaturman jälkeen monenlaista palvelua, joiden maksajina kuuluisi olla sitä varten otettu ja maksettu vakuutus.

Kokemukseni on poikani vammautumisesta, joka on vakuutusyhtiölle pitkäkestoinen maksutapahtuma. Vahinko voisi tulla maksamaan vakuutusyhtiölle suurimmillaan yli miljoona euroa. Vakuutusyhtiöt siirtävät nämä vastuunsa yhteiskunnalle, vakuutusyhtiöiden hyväksi kehitetyn työtapaturmavakuutusjärjestelmän avulla. Mitään ei tarvitse korvata.

Tapaturmissa vammautuneet ovat uhreja, joita ei enää saisi milloinkaan syntyneestä tapaturmasta rangaista.

Haukutut vakuutuslääkärit ovat vain osa tätä rakennetta.  Siihen kuuluvat muun muassa korvauspäälliköt, lakimiehet eri osa-alueelta ja merkittävänä osana kaiken onnistumiselle, muutoksenhakulautakunta. Koko järjestelmä on hyväksytty jokaisella organisaation tasolla.

Hyväksi tarkoitettu valitusjärjestelmä on muodostunut merkittäväksi osaksi tapaturman tapahtumaketjua, jonka avulla vakuutusyhtiö välttyy korvausvelvollisuudesta. Näin ollen on syntynyt ja kehittynyt järjestelmä, jonka seuraus on juuri päinvastainen kuin lain laatija on tarkoittanut. Järjestelmä vahingoittaa suunnattomasti tapaturman uhria lisää, ilman minkäänlaista apua. Esimerkkinä, valitusaika muutoksenhakulautakunnassa on reilu vuosi. Tänä aikana vakuutusyhtiöt eivät tee uusia päätöksiä vammautuneen asiassa, vaikka tilanteet muuttuisivat ja vammautunut tarvitsisi välitöntä apua ja välittömiä uusia päätöksiä. Vakuutusyhtiöt kuitenkin ilmoittavat lain vastaisesti ”valitus vireillä, eikä uusia päätöksiä voida tehdä”. Vakuutusyhtiöt saavat siis ainakin vuoden ”hiljaista” aikaa”. Tämän jälkeen tulee muutoksenhakulautakunnan päätös, joka on vakuutusyhtiön kannan mukainen. Muutoksenhakulautakunnan päätöksien ei tarvitse kuitenkaan olla Suomen lain mukaisia. Vammautunuthan on tämän jälkeen valmis siirtymään hiljaisesti yhteiskunnan elätettäväksi. Näinhän on muutoksenhakulautakuntakin päättänyt. Joku sinnikäs vammautunut jaksaa jatkaa valitustietä vakuutusoikeuteen.

Neljäkymmentä vuotta hoidin yritystäni sydämellä. Olen siitä ajasta onnellinen ja erittäin kiitollinen kaikille työntekijöilleni, asiakkaille, sidosryhmille, perheelleni ja ennen kaikkea vaimolleni, joka on jaksanut olla vierelläni myös näinä viiden vuoden unettomina öinä.

Elämässämme kääntyy nyt uusi lehti ja tarkoituksenani on auttaa kaikella tavoin työtapaturmissa vammautuneita saamaan oikeusturvan. Työtapaturmavakuutusten maksajien on myös päätettävä kenelle valtakirjan antavat.