Vientiteollisuuteen kohdistuvista lakoista mittavia inhimillisiä, yhteiskunnallisia ja kilpailukykyyn kohdistuvia haittoja

Kemira

Kemianteollisuus ry:n työmarkkinajohtaja Minna Etu-Seppälä

Kemianteollisuuteen ja laajasti muuhunkin vientiteollisuuteen kohdistuvat lakot aiheuttavat merkittäviä ympäristö- ja turvallisuusriskejä, murentavat kilpailukykyä ja heikentävät työllisyysnäkymiä. Kemianteollisuus on huolissaan myös lakkojen aiheuttamista inhimillisistä ja yhteiskunnallisista haitoista ja pitää lakkoja tässä laajuudessa täysin vastuuttomina.

Kemianteollisuuden yrityksillä on tärkeä rooli yhteiskunnan kannalta keskeisissä toiminnoissa, esimerkiksi terveydenhuollossa, liikenteessä ja lämmityksessä. Kerrannaisvaikutukset ovat suuria, sillä useimmat kemianteollisuuden tuotteet menevät edelleen muun teollisuuden, palveluiden ja maatalouden käyttöön. Jos tilanne pitkittyy, voi koko Suomen vienti vaarantua.

Kemianteollisuudessa Teollisuusliiton julistaman lakon kohteena on 22 yritystä ja Ammattiliitto Pron julistaman lakon kohteena 21 yritystä. Lakkojen piirissä on noin 7 500 henkilöä.

Lakko aiheuttaa arviolta kolmessa päivässä 160 miljoonan euron taloudelliset vahingot, vaarantaa asiakkuuksia ja vähentää halukkuutta investoida Suomeen sekä heijastuu mitä todennäköisemmin alan työpaikkoihin.

Kemianteollisuuden prosessit ovat monimutkaisia ja ne on tyypillisesti suunniteltu toimimaan jatkuvatoimisesti. Ajalle 9.-11.12. julistettujen lakkojen vaikutukset ja vahingot ovat alkaneet alasajojen takia jo useita päiviä sitten ja jatkuvat vielä viikkoja lakon jälkeen. Poikkeustilanne aiheuttaa kohonneen laiterikko-, henkilöturvallisuus- ja ympäristöriskin. Lisäksi menee paljon energiaa hukkaan.

Kemianteollisuus ei voi lähteä heikentämään yritysten kilpailukykyä

Työehtosopimusneuvotteluita ja myös sovittelua on leimannut ammattiliittojen jääräpäinen vaatimus poistaa niin sanotut kiky-tuntikirjaukset työehtosopimuksista.  Kemianteollisuudessa kilpailukykysopimuksen osana sovittu työajan pidennys ei ole määräaikainen, vaan osa työehtosopimusta samalla tavalla kuin esimerkiksi sairausajan palkkaa tai lomarahaa koskevat määräykset.

 Kiky-sopimus ja sen osana työajan pidentäminen ovat parantaneet kilpailukykyä, mutta yksikkötyökustannuksilla mitattuna Suomi on kuitenkin edelleen 4−5 prosentin takamatkalla euroalueesta. Kemianteollisuudessa ei tällä hetkellä ole kasvunäkymää ja vienti on laskenut alkusyksyllä 4 prosenttia edellisvuodesta.

Aiempi yhteinen huoli vientiteollisuuden merkityksestä Suomelle näyttää nyt palkansaajapuolella kadonneen.

− Kemianteollisuus ei ole lyhentämässä työaikaa, eikä muutenkaan voi lähteä rapauttamaan yritysten kilpailukykyä ylimitoitetuilla palkkaratkaisuilla, sanoo Kemianteollisuus ry:n työmarkkinajohtaja Minna Etu-Seppälä.

− Jos ollaan aidosti yhtä mieltä siitä, että vientiteollisuuden merkitys on Suomen ja Suomessa olevien työpaikkojen kannalta tärkeä, olisi myös ammattiliittojen korkea aika ryhtyä ajattelemaan vastuullisesti ja keskittyä lakkojen sijaan hakemaan eväitä ratkaisun löytymiseksi, jatkaa Minna Etu-Seppälä.