Kolmannes kemianteollisuuden yrityksistä arvioi koronan leikkaavan investointeja Suomeen

lab-research-chemistry-test

Koronavirusepidemian vaikutukset vaihtelevat kemianteollisuuden yrityksissä ja vaisusta yleiskuvasta huolimatta alalla on nähtävissä myös myönteisiä merkkejä. Suurimmalla osalla menee vielä normaalisti tai hyvin, mutta tilanteen arvioidaan heikkenevän lähikuukausien aikana ja koko vuoden liikevaihdon laskua ennakoi 75 % yrityksistä. Kolmannes yrityksistä arvioi koronan leikkaavan investointeja Suomeen seuraavan kolmen vuoden aikana.

Kemianteollisuus on ollut koronakeväänä Suomen tavaraviennin suurin yksittäinen toimiala. Tammi-maaliskuussa kemianteollisuudenkin vienti laski 7 % ja oli 2,8 miljardia. Tammi-helmikuun pudotuksen jälkeen maaliskuu yllättäen palautui edellisvuoden tasolle. Kasvua oli helmikuuhun verrattuna kaikissa päätuoteryhmissä ja vuodentakaiseen verrattuna erityisesti lääkkeissä.

Alkuvuonna nähtiin myös lähes kymmenyksen lasku alan liikevaihdossa. Alan kehitys on koronakriisin aikana ollut mollivoittoinen mutta kahtiajakoinen: Toukokuun lopussa tehdyn jäsenkyselyn mukaan yrityksistä 75 % ennakoi koko vuoden liikevaihdon laskua ja toisaalta 16 % nousua verrattuna odotuksiin ennen koronakriisiä.

− Koronakriisi on osoittanut, että kemianteollisuus on huoltovarmuuskriittinen toimiala, jolle on kysyntää ja tarvetta myös kriisiaikoina. Valtaosa yrityksistä arvioi kuitenkin tälle vuodelle tilanteen heikkenemistä ja liikevaihdon laskua, kuvaa tilannetta Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtaja Mika Aalto.

Elvytys on nyt suunnattava uutta kasvua tuoviin investointeihin

Kemianteollisuus on säilyttänyt pääomatasonsa koko 2000-luvun ja investoi reilun miljardin vuodessa Suomeen. Vielä viime syksynä investointien arvioitiin kasvavan ja tiedossa myös on, että ilmastotavoitteet ja siirtymä kohti hiilineutraaliutta tulevat vaatimaan mittavia lisäinvestointeja.

Toukokuussa tehdyn jäsenkyselyn mukaan kolmasosa Kemianteollisuuden jäsenyrityksistä kuitenkin arvioi koronakriisin leikkaavan investointeja Suomeen seuraavan kolmen vuoden aikana.

– Arviot ivestointitason laskussa ovat erittäin huolestuttavia. Kysehän lopulta on siitä, miten vetovoimainen Suomi on teollisten investointien ja T&K-toiminnan näkökulmasta ja siitä, missä uudet teknologiat kannattaa ottaa käyttöön, sanoo Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtaja Mika Aalto.

– Tässä tilanteessa valtion tulee luoda yrityksille selkeä näkymä siitä, ettei investointilaskelmilta putoa pohja uusien maksujen tai kasvavien verojen muodossa. Julkista riskinjakoa tarvitaan uusien ilmastoteknologioiden toimivuuden osoittamiseen isossa mittakaavassa. Velkaelvytys tulee kohdentaa niin, että se tuo jatkossa kasvua ja työpaikkoja ja luo rahoituspohjan vahvistamisen kautta edellytykset hyvinvointivaltion tulevaisuudelle, Mika Aalto jatkaa.