Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki. Kuva: Liisa Takala

Keskuskauppakamarin pääekonomistin Mauri Kotamäen mukaan hallituksen esittelemässä perhevapaauudistusmallissa on kokonaan unohdettu työllisyysvaikutukset. Lisäksi malli tarkoittaa kustannusten kasvua eikä tasa-arvotavoitteen toteutumisestakaan ole varmuutta. Hyvää mallissa on joustoelementtien lisääminen sekä ainakin pyrkimys tasa-arvoon.

Kotamäki on erityisen huolissaan siitä, että uudistuksen vaikutus työllisyyteen on negatiivinen.  

“Toteutuessaan uudistus ei lisää työllisyyttä vaan vähentää sitä. Hallitusohjelmassa hallitus on sitoutunut nostamaan työllisten määrää, mutta perhevapaauudistuksella olisi päinvastainen vaikutus siihen. Lisäksi uudistus lisää kustannuksia. Tämä on poliittinen valinta eikä näin olisi välttämättä tarvinnut olla”, Kotamäki sanoo. 

Kotamäen mukaan uudistuksen tavoite tasa-arvosta on hyvä, mutta esitetyillä toimilla sen saavuttaminen on hyvin epävarmaa. 

”Mallissa perhevapaita on mahdollista jakaa vanhempien välillä. Tämä on ymmärrettävää sekä perheen että joustavuuden näkökulmasta. Valitettavasti sukupuolten tasa-arvo ei etene ilman vapaiden jakamisen kiintiöittämistä. Tässä kohtaa pyrkimys tasa-arvoon taitaa olla enemmän puheen kuin konkretian tasolla”, Kotamäki sanoo. 

Kotamäen mukaan paras tapa edistää tasa-arvoa ja ennen kaikkea nostaa työllisyysastetta on kotihoidontuen muuttaminen. 

Esimerkiksi muissa Pohjoismaissa kotihoidontuesta on ajat sitten luovuttu. Tähän suuntaan soisi Suomessakin liikuttavan, mutta tänään esitellyssä mallissa tätä ei tehty vaan kotihoidontuki jätettiin koskematta”, Kotamäki sanoo. 

Kotamäki löytää uudistuksesta myös hyvää. 

”Joustoelementtien tuominen järjestelmään on selkeästi hyvä asia. Ei ole valtion tehtävä sanella sellaisia yksityiskohtia, jotka parhaiten tiedetään ruohonjuuritasolla”, Kotamäki sanoo. 

Kotamäen mukaan erityistä kiitosta ansaitsee myös nykyisen äitiysrahan joustavamman käytön mahdollisuus. Myös mahdollisten vanhempainvapaajaksojen määrän kasvu on selkeästi askel oikeaan suuntaan. 

“Mallissa on elementtejä oikeaan suuntaan, mutta uudistus potentiaali erityisesti työllisyyden ja tasa-arvon suhteen olisi pitänyt käyttää paremmin”, Kotamäki sanoo.