Korona-ajan suositukset ja rajoitukset vaikuttivat selkeästi kauppakeskusten kävijämääriin ja myynteihin vuonna 2020. Kävijämäärät vähenivät 23,4 prosenttia 43 kauppakeskuksen vertailuaineistossa. Aika on ollut haastava usealle toimialalle ja kokonaismyynti väheni 11,6 prosenttia. Käytännössä kauppakeskuksiin tultiin asioimaan harvemmin ja ostettiin kerralla enemmän. Keskiostos kasvoi kauppakeskuksissa 19,2 prosenttia. Kauppakeskuskohtaiset erot ovat merkittäviä niin myyntien kuin kävijöiden osalta. Vaikutukset ovat olleet selkeästi lievempiä keskuksissa, joissa päivittäistavarat ovat vahvasti edustettuina.
Kauppakeskuksissa on tehty paljon toimenpiteitä sekä kehitetty uusia nouto- ja toimituspalveluita, joilla asiakkaiden turvallisuus on pystytty varmistamaan pandemian eri vaiheissa. Kauppakeskusten käyttöasteet ovat pysyneet korkeina, ja vuoden lopussa lähes 94 prosenttia vertailussa mukana olevien keskusten liiketiloista oli vuokrattuna.
Korona vähensi kaupunkikeskustojen kauppakeskusten myyntiä ja kävijöitä
Koronapandemia on hiljentänyt etenkin kaupunkikeskustoja, kun etätyö, matkailun hyytyminen ja tapahtumien puuttuminen vähentävät keskustojen luontaista kävijämäärää. Kauppakeskusten myynti- ja kävijäindeksejä tarkasteltiin nyt ensimmäistä kertaa kaupunkien keskustoissa ja muilla alueilla sijaitsevien keskusten välillä. Metro- ja juna-asemien yhteydessä olevien keskusten kävijämäärissä näkyy vähentynyt työmatkaliikenne, mutta samalla keskiostos on kasvanut merkittävästi.
Keskusten liikevalikoimien ja saavutettavuuden eroavaisuudet korostavat kehitystä: kauppakeskusten suuret hypermarketit ja väljät pysäköintialueet ovat korona-aikaan houkutelleet kävijöitä, kun taas vaikutukset kaupunkikeskustojen muoti- ja erikoisliike painotteisempaan tarjontaan ovat olleet suuremmat. Vahvasti päivittäistavarakauppavetoiset kauppakeskukset ovat pärjänneet kriisin aikana muita paremmin.
Erot eri toimialojen välillä korostuivat loppuvuonna
Kauppakeskusten eri toimialoista koronapandemia on vaikuttanut erityisesti viihde- ja vapaa-ajanpalveluihin, kahviloihin ja ravintoloihin sekä jo pidempään haasteita kohdanneisiin muotiin ja asusteisiin. Päivittäistavaran ja tavaratalojen kokonaismyynti piti hyvin pintansa kauppakeskuksissa: koko vuoden tasolla myynti laski 1,4 prosenttia, ja vuoden viimeisellä neljänneksellä päästiin hyvin lähelle vuoden 2019 tasoa. Muiden toimialojen myynnin laskiessa päivittäistavarakaupan merkitys korostui.
Miltä tilanne näyttää nyt – jäsenten kommentit
”Pandemia ja rajoitukset ovat koetelleet kauppakeskuksia ja kiinteistönomistajia siinä missä vuokralaisia ja muutenkin yhteiskuntaa, mutta uskomme vahvasti kuluttajien palaavaan kauppakeskuksiin nopeasti tilanteen helpottuessa, kuten näimme viime kesänä”, toteaa Cityconin kauppakeskustoiminnoista vastaava johtaja Sanna Yliniemi.
”Koronapandemialla on ollut merkittäviä vaikutuksia kauppakeskuksien toimintaan. Muutokset ovat vaatineet kaikilta nopeaa reagointia ja uuden oppimista. Uskomme vahvasti toimialan elpymiseen heti kun ihmiset pääsevät taas liikkumaan vapaammin. Ihmisillä on tarve sosiaalisille kohtaamisille ja elämyksien kokemiselle, ja kauppakeskukset pystyvät tarjoamaan turvallisen ja toimivan kohtaamispaikan. Kauppakeskukset kehittyvät nyt hurjaa vauhtia ja toimivat konseptit, monipuolinen palvelutarjonta ja sijoittuminen ihmisten arjen lähelle houkuttelevat asiakkaita jatkossakin asioimaan keskuksissa”, sanoo Newsecin kauppakeskusliiketoiminnoista vastaava päällikkö Johanna Harjunmaa.
Tulokset perustuvat Suomen Kauppakeskusyhdistyksen myynti- ja kävijäindeksiin, johon tiedot on kerännyt KTI Kiinteistötieto Oy. Myynti- ja kävijätietoja on seurattu vuodesta 2011 lähtien. Indekseillä edistetään Suomen kauppakeskusmarkkinan läpinäkyvyyttä sekä tarjotaan markkinatietoa kauppakeskusjohtamisen tueksi. Uusimmassa päivityksessä on mukana 43 kauppakeskusta.