Teresa Ribera, puhtaasta, oikeudenmukaisesta ja kilpailukykyisestä siirtymästä vastaava johtava varapuheenjohtaja
Euroopan komissio on tänään hyväksynyt puhtaan teollisen kehityksen ohjelmaa tukevan uuden valtiontukikehyksen. Sen ansiosta EU-maat voivat edistää teollisuutensa vähähiilistämistä sekä puhtaan energian ja teknologian kehittämistä.
Puhtaan teollisen kehityksen valtiontukikehyksessä määritellään ne edellytykset, joiden täyttyessä EU-maat saavat myöntää tukea investointeihin ja sovittujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Tukea saa myöntää vain EU:n valtiontukisääntöjen mukaisesti. Komissio hyväksyy jäsenmaiden esittämät tukijärjestelmät puhtaan teollisuuden edistämiseksi, mikä mahdollistaa yksittäisten tukien nopean myöntämisen.
Puhtaan teollisen kehityksen valtiontukikehys on voimassa 31. joulukuuta 2030 saakka. Näin jäsenmaat ja yritykset voivat ennakoida toimintaansa pitkällä aikavälillä. Tällä puhtaan teollisen kehityksen valtiontukikehyksellä korvataan tilapäiset kriisi- ja siirtymäpuitteet, jotka ovat olleet voimassa vuodesta 2022.
Valtiontukikehyksellä yksinkertaistetaan valtiontukisääntöjä viidellä keskeisellä alalla:
- uusiutuvan energian ja vähähiilisten polttoaineiden käyttöönotto;
- väliaikainen sähkön hinnanalennus energiaintensiivisille yrityksille, jotta varmistetaan siirtyminen edulliseen ja puhtaaseen sähköön;
- olemassa olevien tuotantolaitosten irtautuminen hiilestä;
- puhtaan teknologian valmistuskapasiteetin lisääminen EU:ssa ja
- puhtaaseen energiaan, hiilestä irtautumiseen, puhtaaseen teknologiaan, energiainfrastruktuurihankkeisiin ja kiertotaloutta tukeviin hankkeisiin tehtävien investointien riskien vähentäminen.
Valtiontukikehys mahdollistaa seuraavat asiat:
- Nopeutettu menettely puhtaan energian käyttöönottamiseksi. Uusi kehys kattaa sekä uusiutuvan energian että vähähiilisten polttoaineiden tukemisen. Uusiutuvat energialähteet ovat olennaisen tärkeitä, jotta puhtaan teollisen kehityksen ohjelman tavoitteet hiilestä irtautumisesta voidaan saavuttaa. Puhtaan teollisen kehityksen valtiontukikehyksen avulla otetaan käyttöön yksinkertaistetut menettelyt, joiden avulla uusiutuvan energian ohjelmat saadaan nopeasti käyttöön. Vähähiiliset polttoaineet, kuten sininen ja vihreä vety, ovat olennainen osa päästöjen vähentämistä. Niiden avulla yritykset voivat siirtyä vähähiilisyyteen aloilla, joilla energia- ja kustannustehokkaat vaihtoehdot eivät vielä ole mahdollisia.
- Joustoa ja kapasiteettimekanismeja koskevat uudet säännöt antavat EU-maille lisää mahdollisuuksia liittää sähköverkkoon sellaisia uusiutuvia sähkönlähteitä (tuuli- ja aurinkoenergia), joiden tuotanto vaihtelee. Samalla varmistetaan, että kuluttajat hyötyvät luotettavasta sähkönjakelusta. Valtiontukikehyksessä määritellään ”tavoitemallin” mukaiset kapasiteettimekanismit. Tällöin EU-maat maksavat sähköntoimittajille valmiuskapasiteetin ylläpitämisestä. Tällaisessa tapauksessa tuki voidaan hyväksyä nopeasti. Muita vaihtoehtoja arvioidaan ilmastotoimiin, ympäristönsuojeluun ja energia-alalle myönnettävän valtiontuen suuntaviivojen mukaisesti.
- Tuki energiaintensiivisten käyttäjien sähkökustannuksiin. EU-maat voivat myöntää sähkön hintatukea yrityksille, joiden toimialalla käydään erityisen paljon kansainvälistä kauppaa ja joiden tuotanto on hyvin riippuvaista sähköstä (energiaintensiiviset käyttäjät). Näin EU-maat saavat alentaa sellaisten energiaintensiivisten käyttäjien sähkökustannuksia, joiden kustannukset ovat korkeammat kuin kilpailijoilla alueilla, joilla ilmastopolitiikka ei ole yhtä kunnianhimoista. Tuensaajien on tässä tilanteessa investoitava hiilestä irtautumiseen.
- Joustava investointituki teknologioihin, joilla tuetaan hiilestä irtautumista tai energiatehokkuuden parantamista.
Kehys mahdollistaa tuen monille erilaisille teknologioille, jotka tähtäävät hiilestä irtautumiseen. Teknologia voi liittyä esimerkiksi sähköistämiseen, vetyyn, biomassaan tai hiilidioksidin talteenottoon, hyödyntämiseen ja varastointiin.
Tukea voidaan myöntää seuraavin perustein:
- ennalta määritelty tukimäärä (enintään 200 miljoonaa euroa);
- rahoitusvaje; tai
- tarjouskilpailumenettely.
- Puhtaan teknologian valmistuksen tukeminen. Kehyksen avulla EU-maat voivat tukea investointeja uuteen tuotantokapasiteettiin seuraavasti:
- kaikki valmistushankkeet, jotka koskevat nettonollateollisuussäädöksen soveltamisalaan kuuluvia teknologioita, tukiohjelmien muodossa, ja
- yksittäiset nettonollateknologioiden valmistushankkeet, jos tuen ansiosta vältetään investoinnin kohdistuminen Euroopan ulkopuolelle.
Kehys mahdollistaa tuen myös puhtaille teknologioille välttämättömien kriittisten raaka-aineiden tuotantoon ja jalostukseen.
Euroopan eri alueiden yhteenkuuluvuuden varmistamiseksi EU-maat voivat antaa enemmän tukea niille alueille, jotka ovat muita heikommassa asemassa. Nämä alueet on määritelty aluetukikartoissa.
Lisäksi kehys antaa EU-maille mahdollisuuden edistää puhtaan teknologian tuotteiden kysyntää tarjoamalla verokannustimia, esimerkiksi sallimalla yritysten vähentää puhtaan teknologian investointien kustannukset verotettavasta tulostaan nopeammin.
- Toimenpiteet, joilla vähennetään puhtaan teollisen kehityksen ohjelmaa tukeviin hankkeisiin tehtävien yksityisten investointien riskejä
Tarvitsemme samanaikaisesti sekä julkisia että yksityisiä investointeja, jotta voimme siirtyä vähähiiliseen talouteen. Kehyksen kattamissa hankkeissa jäsenmaat voivat vähentää yksityisten tahojen riskejä, kun ne investoivat energiainfrastruktuuriin ja kiertotalouteen. Tuki voidaan myöntää oman pääoman ehtoisena rahoituksena, lainoina ja/tai takauksina, jotka myönnetään erityisrahastolle tai erillisrahoitusjärjestelylle, joka hallinnoi tukikelpoiset hankkeet sisältävää sijoitussalkkua.
EU:n valtiontukisäännöt estävät sen, että julkinen tuki vääristäisi yritysten välistä kilpailua.
Muita puhtaan teollisen kehityksen ohjelmaan liittyviä valtiontukisääntöjä (eli ilmasto-, ympäristönsuojelu- ja energiatuen suuntaviivoja) sovelletaan edelleen rinnakkain tämän valtiontukikehyksen kanssa, ja EU-maat voivat käyttää niitä erilaisiin ja monimuotoisiin tukitoimenpiteisiin. Jäsenmaat jatkavat myös valtiontukitoimenpiteiden täytäntöönpanoa tällä alalla yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen nojalla ilman, että niistä on tarpeen ilmoittaa komissiolle.
Komissio on kuullut jäsenmaita ja sidosryhmiä valtiontukikehyksen luonnoksesta. Tätä edelsi tilapäisten kriisi- ja siirtymäpuitteiden käytöstä tehty kyselytutkimus. Komissio otti huomioon kaikki saamansa kannanotot valtiontukikehyksen lopullista versiota varten.