Komissio on julkaissut vuoden 2022 laitoksen tieteen, tutkimuksen ja innovoinnin tuloksellisuutta koskevasta raportista (SRIP-raportti). Siinä analysoidaan EU:n innovaatiosuorituskykyä maailmanlaajuisessa kontekstissa. Raportissa kuvataan, miten tutkimus- ja innovaatiopolitiikoilla voidaan auttaa rakentamaan osallistavaa, kestävää, kilpailu- ja selviytymiskykyistä Eurooppaa hyödyntämällä tutkimuksen ja innovoinnin keskeistä roolia vaurauden lähteenä ja muutoksen vauhdittajana. Raportissa korostetaan myös, että koronaviruspandemia ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan edellyttävät, että Eurooppa vahvistaa valmiuttaan reagoida nopeasti ja riittävällä tavalla uusiin, odottamattomiin haasteisiin.
Innovoinnista, tutkimuksesta, kulttuurista, koulutuksesta ja nuorisoasioista vastaavan komissaari Mariya Gabriel kommentoi raporttia seuraavasti: ”Vuoden 2022 tieteen, tutkimuksen ja innovoinnin suorituskykyä koskeva raportti osoittaa, miten tutkimus ja innovointi ovat keskeisessä asemassa Euroopan tarvitseman kestävän ja selviytymiskykyisen tulevaisuuden rakentamisessa. Digitaalista ja vihreää siirtymää ei yksinkertaisesti voida toteuttaa ilman vahvoja tutkimus- ja innovointijärjestelmiä. Raportissa koottua näyttöä hyödynnetään komission tulevassa tiedonannossa uudesta eurooppalaisesta innovaatio-ohjelmasta.”
Raportissa esitetään viisi tapaa, joilla tiede voi auttaa rakentamaan kestävää, kilpailukykyistä ja selviytymiskykyistä Eurooppaa:
Se auttaa toteuttamaan vihreän ja digitaalisen talouden sellaisten vauraiden yhteiskuntien rakentamiseksi, joissa ketään ei jätetä jälkeen.
Se auttaa valmistautumaan sekä ennakoituihin että odottamattomiin muutoksiin mahdollistamalla turvallisen talouden, monipuoliset toimitusketjut ja tietopohjan, joiden avulla tuleviin haasteisiin voidaan vastata.
Se lisää investointeja ihmisiin, yrityksiin ja instituutioihin ratkaisujen löytämiseksi.
Se yhdistää yksilöt ja organisaatiot, jotta voidaan saada käyttöön ja jakaa taitoja ja tietoa ja kaventaa alueiden ja maiden välisiä eroja innovaatiojärjestelmän vahvistamiseksi.
Se varmistaa toimivat institutionaaliset ja taloudelliset puitteet, jotka on luotu yhdessä kansalaisten kanssa toiminnan kohdentamiseksi ensisijaisiksi katsotuille aloille.
Tämänvuotisesta raportista käy ilmi, että EU on maailmanlaajuisesti katsottuna edelleen vahva toimija tiedetuotannon ja teknologisten tulosten suhteen. Vaikka sen osuus maailman väestöstä on vain 6 prosenttia, sen osuus maailmanlaajuisista tutkimus- ja kehitysinvestoinneista on noin 18 prosenttia, ja sen maailmanlaajuinen osuus eniten viitatuista tieteellisistä julkaisuista on 21 prosenttia. Teknologisten tulosten osalta EU on maailmanlaajuisesti johtavassa asemassa ilmastoalalla, jolla sen osuus kaikista patenttihakemuksista on 23 prosenttia. EU:n osuus on merkittävä myös muilla aloilla, kuten biotaloudessa (23 %) ja terveydenhuollossa (17 %). Tämä asema on kuitenkin heikkenemässä, koska EU:n tärkeimmät kauppakumppanit ovat viime vuosina parantaneet innovointikykyään nopeammin. T&K-investoinnit vähenivät kriisin aikana, ja tutkimusalojen välillä oli merkittäviä eroja. Terveydenhuollon ja tieto- ja viestintätekniikan palvelujen aloilla EU:n suurimmat T&K-investoijat ovat lisänneet T&K-investointejaan vuosina 2019–2020 (10,3 % terveydenhuollossa ja 7,2 % tvt-palveluissa), mutta muilla aloilla EU:n suurimmat T&K-investoijat ovat vähentäneet T&K-investointejaan kriisin aikana. Näistä aloista voidaan mainita tieto- ja viestintätekniikan tarjoajat (-3,6 %), kemianteollisuus (-3,7 %), autoteollisuus (-7,2 %) ja ilmailu- ja avaruusala (-22,6 %).
Liiketoiminnan dynaamisuuden heikkeneminen EU:ssa vaikuttaa innovointiin ja talouskasvuun. Raportissa todetaan, että EU:n liiketoimintaympäristön ja innovointivalmiuksien parantaminen vaatii uutta pontta, jotta voidaan puuttua pitkäaikaisiin ongelmiin, kuten rahoituksen saatavuudessa esiintyviin puutteisiin, innovaatiovastaisiin sääntelykehyksiin, sitkeään kuiluun hyvin suoriutuvien yritysten ja jälkijunassa tulevien yritysten välillä sekä vaikeuteen houkutella lahjakkuuksia ja pitää heistä kiinni. Näitä kysymyksiä käsitellään uutta eurooppalaista innovaatio-ohjelmaa koskevassa tulevassa tiedonannossa.
Raportin virtuaalinen julkaisutilaisuus järjestetään 12. heinäkuuta 2022 klo 15.00–17.00 (Keski-Euroopan aikaa). Tilaisuudessa esitellään raportin keskeiset tulokset ja järjestetään korkean tason puhujien kanssa keskustelu tutkimuksen ja innovoinnin ja niihin liittyvien politiikkojen nykyisistä suuntauksista.
Tausta
Tieteen, tutkimuksen ja innovoinnin tuloksellisuutta EU:ssa koskevassa raportissa analysoidaan tutkimuksen ja innovoinnin dynamiikkaa ja vauhdittajia. Raportissa yhdistetään indikaattoreihin perustuva analyysi syväluotaaviin katsauksiin ajankohtaisista poliittisista kysymyksistä. Tuloksena on kokonaisuus, jolla on merkitystä sekä tutkijoille ja innovoijille että talous- ja finanssipolitiikasta vastaaville päätöksentekijöille ja analyytikoille. Komission tutkimuksen ja innovoinnin pääosasto julkaisee raportin joka toinen vuosi, ja tämä raportti on järjestyksessä neljäs.