Vuonna 2021 ikäluokista eniten tuloveroja maksoivat 1970-luvulla syntyneet. Heidän ansio- ja pääomatuloistaan kertyi tuloveroja yhteensä 7,9 miljardia euroa, mikä on 285 miljoonaa enemmän kuin 1960-luvulla syntyneillä. Yhteensä tuloveroja määrättiin 35,1 mrd.
Vaikka 1970-luvulla syntyneet maksoivat tuloveroja eniten, 1960-luvulla syntyneille kertyi hieman enemmän tuloja (ansio-, pääomatuloja sekä verovapaita kustannusten korvauksia). Ansiotuloja 70-luvulla syntyneet tienasivat hieman enemmän (lähes 85 miljoonaa euroa), mutta pääomatuloja kertyi 1960-luvulla syntyneiden ikäryhmälle reilut 390 miljoonaa enemmän.
Tilastoista vastaava tuoteomistaja Aki Savolainen Verohallinnosta kertoo, että 60-luvulla syntyneiden pienempää veropottia 70-lukulaisia suuremmilla tuloilla selittää kolme asiaa.
− Suurin syy on se, että 70-lukulaisten ansiotulojen keskiarvo oli noin 3600 euroa korkeampi kuin 60-luvulla syntyneiden. Koska ansiotulojen verotus on kokonaisuutena progressiivista, suuremmista tuloista maksetaan suhteellisesti enemmän veroja kuin pienemmistä tuloista, Savolainen sanoo.
Savolaisen mukaan myös pääomatuloissa on eroja. 60-lukulaiset saavat lähes 11 prosenttia eli 393 miljoonaa enemmän pääomatuloja kuin 70-luvulla syntyneiden ikäluokka. Veroja pääomatuloista 60-luvulla syntyneet maksavat vajaan 7 prosenttia eli 63 miljoonaa isomman potin kuin 70-luvulla syntyneet.
− 60-luvulla syntyneiden ikäluokalla on pääomatuloista hieman suurempi osuus saajalle verovapaita pääomatuloja. Lisäksi 70-luvulla syntyneiden pääomatulot keskittyvät pienemmälle joukolle. Näin ollen 70-luvulla syntyneiden ikäluokan veronalaisista pääomatuloista 59 prosenttia verotetaan 34 prosentin verokannalla. 60-luvulla syntyneiden pääomatuloista 34 prosentin kannalla verotetaan 52 prosenttia.
− Myös veroista tehtävillä vähennyksillä on merkitystä. Tällaisia vähennyksiä ovat esimerkiksi työtulo- ja kotitalousvähennykset. Niitä 60-luvulla syntyneet saivat 40 miljoonaa enemmän kuin 70-luvulla syntyneet. Vähennysten keskiarvot olivat molemmissa ikäluokissa lähes samalla tasolla, mutta 1960-luvun suurempi ikäluokka nostaa kokonaispotin näissä vähennyksissä suuremmaksi, Savolainen selittää.
Ansiotulot kasvoivat nopeammin kuin niistä perittävät verot – 1980-luvulla syntyneet tekevät poikkeuksen
Kun tarkastellaan 1980-luvulla ja sitä ennen syntyneiden ikäluokkia, nähdään että ansiotulojen kasvu on ollut niistä perittävien verojen kasvua nopeampaa tai verot ovat laskeneet ansiotuloja enemmän kaikissa muissa ikäluokissa paitsi 80-luvulla syntyneillä. Heidän ansiotulonsa ovat kasvaneet nopeasti ja progressiivisen verotuksen seurauksena verot ovat kasvaneet vielä nopeammin.
80-luvulla syntyneiden ansiotulojen kasvu on peräisin palkkatulojen kasvusta, Aki Savolainen sanoo.
− Palkkatuloja saavien 80-luvulla syntyneiden lukumäärä ei ole kasvanut kuin 6,3 %, mutta palkkatulojen keskiarvo on noussut 42,5 prosenttia ja mediaani 33,7 prosenttia. 1980-luvulla syntyneiden palkkatulojen mediaani vuonna 2021 oli 35 937 euroa, kun se 70-luvulla syntyneillä oli 40 488 euroa ja 60-luvulla syntyneillä 38 164 euroa.
Eniten ansiotuloista maksettava verokertymä on laskenut 1930-luvulla tai sitä ennen syntyneillä (-36,1%). Verojen lasku on seurausta veroja maksavien henkilöiden lukumäärän puolittumisesta (-51,6%). Veroa maksavien henkilöiden lukumäärän puolittuminen johtuu toisaalta kuolleista mutta myös pienituloisille suunnatuista veronkevennyksistä. Vuonna 2014 30-luvulla tai sitä ennen syntyneistä 3,3 prosenttia ansiotuloja saavista ei maksanut ansiotuloistaan tuloveroja. Vuonna 2021 tällaisten asiakkaiden lukumäärä oli noussut 11,8 prosenttiin. Ennen kaikkea YLE-veroa maksavien osuus on laskenut vuosien 2014 ja 2021 välillä. Tässä ikäluokassa oli vuonna 2014 noin 80 tuhatta asiakasta, joiden ainoa vero oli pieni YLE-vero.
Pääomatulot keskittyivät Uudellemaalle
Eniten luovutusvoittoja saivat Helsingin keskustassa, Etu-Töölössä, Kaivopuistossa ja Ullanlinnassa asuvat. Tiedot selviävät Verohallinnon tänään julkaisemista vuoden 2021 tuloverotilastoista.
Etelä-Helsingissä saatiin eniten luovutusvoittoja
Vuonna 2021 sekä julkisesti noteerattujen arvopapereiden (3,5 mrd.) että muun omaisuuden (4,6 mrd.) luovutusvoittojen määrät ylsivät ennätyksiin.
Maakuntatarkasteluissa luovutusvoitoissa korostuu Uudenmaan osuus. Uudellamaalla asuu verovelvollisista noin 30 prosenttia, mutta vuonna 2021 luovutusvoittoa saaneista uusimaalaisten osuus on noin 37 prosenttia.
– Luovutusvoittojen euromääristä Uudenmaan osuus on vieläkin suurempi, 48 prosenttia, mikä kertoo uusimaalaisten luovutusvoittojen olevan myös keskimääräistä suurempia. Yli miljoonan euron luovutusvoitoista Uudenmaan osuus on 58 prosenttia, ylitarkastaja Matti Luokkanen Verohallinnosta toteaa.
Uusimaalaisten osuus myös osingoista oli hyvin samansuuruinen kuin luovutusvoitoissa (lukumääräisesti 37 % ja euromääräisesti 47 %).
Postinumeroittain tarkasteltuna puolet pääomatuloista kertyy alle 200 postinumeroalueelta. Verovelvollisista näillä postinumeroalueilla asuu vajaa kolmannes. Vastaavasti vuoden 2021 luovutusvoitoista puolet kertyi 140 postinumeroalueelta. Verovelvollisista näillä postinumeroalueilla asuu vajaa neljännes. Eniten luovutusvoittoja saatiin postinumerolla 00100 Helsinki Keskusta – Etu-Töölö, yhteensä 149 miljoonaa euroa. Toiseksi eniten luovutusvoittoja kertyi postinumerolla 00140 Kaivopuisto – Ullanlinna, 115 miljoonaa euroa. Samat postinumerot olivat myös ainoita, joissa osinkoja saatiin yli 100 miljoonaa, kärjessä oli postinumero 00140 Kaivopuisto – Ullanlinna 165 miljoonalla eurolla.
Kahdeksan vuoden (2014–2021) kehitys: palkkatuloa saavien lukumäärä pienentynyt useassa maakunnassa
Vuonna 2021 suomalaiset saivat palkkatuloja 97,1 miljardia (+5,4 %), työttömyysetuuksia 4,6 miljardia (-6,5 %) ja eläketuloja 34,3 miljardia (+1,4 %).
Jos tarkastellaan palkka- ja eläketulon muutoksia pidemmällä aikavälillä, eli vuosina 2014–2021, sekä palkat että eläkkeet ovat kasvaneet euromääräisesti kaikkialla Suomessa. Uudenmaan palkkasumma on kuitenkin kasvanut tänä aikana lähes 25 prosenttia, kun taas Etelä-Savon vain noin 6 prosenttia.
Vuosina 2014–2021 palkkatuloa saaneiden henkilöiden lukumäärä on pienentynyt useassa maakunnassa. Eläketuloa saaneiden henkilöiden määrä on samana aikana noussut kaikissa maakunnissa.
Ansiotuloista kerätyt verot seuraavat alueen palkansaajarakennetta, pääomatuloista kerätyt verot keskittyvät enemmän tietyille seuduille
Vuonna 2021 pääomatuloverojen määrä oli ennätyksellisen korkea 4,4 miljardia (+42,7 %). Noin 55 prosenttia pääomatuloveroista tuli Helsingin, Tampereen ja Turun seutukuntien verovelvollisilta.
Ansiotuloverojen määrä kasvoi 1,5 miljardia vuonna 2021 yhteensä 30,7 miljardiin (+5,1 %). Ansiotuloveroissa Helsingin, Tampereen ja Turun seutukuntien yhteenlaskettu osuus oli noin 50 prosenttia. Ansiotuloverojen jakautuminen alueellisesti noudattaa isossa kuvassa ansiotulojen jakautumista, joskin maakunnista ansiotuloveroissakin Uudenmaan osuus on suhteellisesti korkeampi.
– Tämä selittyy muuta maata korkeammalla palkkatasolla, joita verotetaan korkeammilla veroprosenteilla valtion tuloveroasteikon mukaisesti, Luokkanen sanoo.
Suomalaiset saivat yli 8 miljardia euroa luovutusvoittoja − 846 eniten tienannutta sai 2,5 miljardia
Suomalaiset keräsivät vuonna 2021 pääomatuloja kaikkien aikojen ennätyspotin, 17,5 miljardia euroa. Summasta 8,1 miljardia kertyi luovutusvoitoista eli arvopapereiden ja muun omaisuuden myynnistä.
Luovutusvoittojen määrä on aiemmin ylittänyt 5 miljardin rajan vain kahdesti, vuosina 2007 (5,4 mrd.) ja 2020 (5,3 mrd.). Viime vuoden huimaa nousua selittää pörssikurssien nousu ennätystasolle. Luovutusvoitoille ovat tyypillisiä suuret vuosivaihtelut ja useimmiten jonkinasteinen riippuvuus pörssikurssien kehittymisestä.
Vuonna 2021 luovutusvoittoja kertyi ennätysmäärä sekä julkisesti listattujen arvopapereiden (3,5 mrd.) että muun omaisuuden (4,6 mrd.) myynnistä. Kaikista luovutusvoitoista muun omaisuuden osuus oli vuonna 2021 noin 56 prosenttia.
Muun omaisuuden luovutusvoitto tarkoittaa muun muassa kiinteistöistä, asunto-osakkeista ja virtuaalivaluutoista sekä listaamattomien yhtiöiden osakkeista saatuja tuloja.
Tiedot pääomatuloista selviävät Verohallinnon tänään julkaisemista vuoden 2021 tuloverotilastoista.
Tyypillinen luovutusvoittoja saanut on keski-ikäinen, uusimaalainen mies
Luovutusvoittoja saaneiden henkilöiden määrä on kasvanut vuosien mittaan, kertoo tilastoista vastaava tuoteomistaja Aki Savolainen Verohallinnosta.
− Ensimmäistä kertaa viime vuonna yli 400 000 henkilöä sai luovutusvoittoja julkisesti listatuista arvopapereista. Muun omaisuuden luovutusvoittojakin sai lähes 90 000 henkilöä. Euromääräisesti valtaosalla luovutusvoitot olivat pieniä, sillä 80 prosentilla voittojen saajista tulo jäi alle 10 000 euron. Luovutusvoittojen mediaani vuonna 2021 oli 1 611 euroa, Savolainen kertoo.
Savolaisen mukaan euromääräisesti suurin potti luovutusvoitoista kertyy pienelle määrälle asiakkaita.
− Viime vuonna suuria, yli 50 000 euron luovutusvoittoja kertyi 5,8 miljardin verran, eli 72 prosenttia kaikista luovutusvoitoista. Kuitenkin niitä saaneiden henkilöiden määrä oli reilut 23 000 eli vajaa 5 prosenttia kaikista luovutusvoittoja saaneista, Aki Savolainen sanoo.
Yli miljoonan euron luovutusvoittoja sai 846 henkilöä (0,2 %), joiden osuus kaikista luovutusvoitoista oli 2,5 miljardia euroa eli noin kolmannes (31,2 %).
Ikäryhmittäin tarkasteltuna luovutusvoittoja saivat viime vuonna ensisijaisesti 40−60-vuotiaat. Erityisesti yli miljoonan euron luovutusvoitoissa tämän ikäluokan osuus on muita korkeampi. Maakunnista korostuu Uusimaa, jonne luovutusvoitoista meni euromääräisesti lähes puolet (48 %). Miehiä luovutusvoittoa saaneista oli valtaosa.
− Yli miljoonan euron luovutusvoitoista miesten osuus oli 91 prosenttia (90,8 %). Kaikista luovutusvoittoja saaneista miehiä oli 81 prosenttia (80,9 %). Karkeasti voidaan sanoa, että eniten viime vuonna luovutusvoittoja saanut oli keski-ikäinen uusimaalainen mies, Savolainen sanoo.
Pääomatuloveroa kerättiin ennätysmäärä −lähes puolet osinkotuloista verotettiin pääomatulona
Myös osinkotuloissa viime vuosi rikkoi ennätyksen: osinkotuloja maksettiin suomalaisille viime vuonna yhteensä 5,8 miljardin verran. Tästä summasta 0,6 miljardia verotettiin ansiotulona ja 2,7 miljardia pääomatulona. Verovapaita osinkoja oli kokonaismäärästä 2,5 miljardia euroa.
Maksetuista osingoista 1,5 miljardia euroa tuli listatuista yhtiöistä, 4,1 miljardia euroa listaamattomista yhtiöistä ja 0,2 miljardia ulkomailta saaduista osingoista. Yli 100 000 euron suuruiset osingot sai noin kymmenen tuhatta henkilöä. Heille maksettujen osinkojen yhteismäärä oli reilut 2,7 miljardia eli lähes puolet (47 %) kaikkien osinkojen yhteismäärästä.
Pääomatuloista kerättyjen verojen määrä oli viime vuonna ennätyksellisen korkea. Veroa kerättiin yhteensä 4,4 miljardia euroa, mikä on reilut 41 prosenttia (+41,3 %) enemmän kuin edellisvuonna.